Lansimaalaistyylisen aamupalan jalkeen teki hyvaa lahtea samoilemaan Koh Changin metsiin hetkeksi. Olimme paattaneet menna kaymaan Klong phlun vesiputouksilla ja sinne paaseminen vaati pienen aamulenkin metsassa.
Saavuttuamme metsaan kaskaiden aanet soivat voimakkaina korvissani. Lisaksi monien muiden hyonteisten aanet, ja jo niiden pelkka olemus ihmetyttivat minua kasvillisuudesta puhumattakaan. Pysahdyin haukkomaan henkea. Valitettavasti en pysahtynyt vain sen takia, etta ihailin maisemia vaan jouduin toteamaan itselleni tylyn tosiasian, etta kuntoni oli hieman heikentynyt kuluneen neljan kuukauden aikana. Noh, onneksi tama kavelyretki ei ainakaan voinut enaa huonontaa kuntoani. Painvastoin.
Pieni pyrahdys enaa ja saavuimme vesiputouksille. Muita turisteja ei ollut kuin nimeksi ja hyva niin. Ymparillani oleva kivikkoinen maasto on rosoista, mutta silti kaunista. Ihailen hetken maisemia ja paatan hypata vilvoittavaan veteen. Vielakin, nain 1,5 kuukauden tropiikissa olon jalkeen kuumuus on aika ajoin huumaavaa eika siihen tahdo tottua. Virtaava makeavesi kuitenkin virkisti minut hetkessa ja olo tuntui taas taivaallisen hyvalta.
Kokonainen paiva kului pelkastaan kalliolta alas hyppiessa ja ymparilla olevien liskojen tavoin paivaa paistatellessa. Liskoja katsellessani en voinut olla ajattelematta niita lukuisia kuvitteellisia liskoja, jotka joskus Suomessa piinasivat sunnuntaioisin. Hymy suupielilla puin vaatteet ylleni ja Maken kanssa lahdimme kohti bungalowiamme. Paiva oli erittain onnistunut eika askel tuntunut painavan enaa yhtaan.
Upeaa maisemaa, nyt on kyllä kauhee matkakuume..;)
VastaaPoistacan not understand a word, but like the pictures! :)
VastaaPoistasylwana_j